Tervetuloa lukemaan Eläkeläinen-lehdestä tutun Runopysäkki-palstan jatko-osaa, netissä julkaistavaa Runopysäkki-blogia.
Runot:
Meidän kerho
On meillä Klaukkalassa kerho eläkeläisten
Ystävän kanssa sä mukaan tulla tohdit
Saa kerhossa kaverin kanssa jutustaa
Kesällä voi pelata mölkkyä ja petankkia
Talvella taas sisäpelit meitä innostaa
Toimintaa virkeää ja monenlaista
Kansantanssin taitaa Mokomat
Kerhossa jutustelun jälkeen
puheenjohtaja viralliset asiat pajattaa
Sitten me sketseille makeasti nauretaan
Laululla kaikki ohjelmaan osallistutaan
Kukin tietysti omalla äänellään
Kahvitkin juodaan kera voileivän makoisan
Arpajaiset jännitystä meille suo
Voitot hymysuin vastaan otetaan
Toisille koittaa kotiinlähdön aika
Mut lauluryhmä harjoitukset alkaa, aikamoiset
Laulu raikaa ja joskus myös sketsin tynkää väännetään
Esiintymässä käydään myös kerhoissa toisten
Kulttuurin harrastuskaan ei ole vierasta meille
Elokuvat, teatterit, operetit ja retket piristävät myös toimintaa
Sunnuntaisin torilta lähdemme ja reippaasti yhdessä askellamme
Käsitöillä myös jotain kivaa iloksemme hankimme
Siitä hyvänä esimerkkinä on nää karaokelaitteet
Niiden tahdissa kohta tanssata saamme
Riemumielin jäseniä uusia mukaan otamme
Siis tervetuloa seuraan eloisaan.
Sirkka-Liisa Toikkanen, Nurmijärvi
* * *
Kossu
Pullossa asuu pyhä henki.
Pulloni tyhjennän
vauhdilla.
Tunnen kuinka pyhä henki
päässäni ihanasti pöräjää
kieli sitä koittaa selittää
ei siitä selvää saa.
Pertti Oksman, Helsinki
* * *
Hetkiä
Olla arjessa
vahva.
Aukaista sydän
herkkiä hetkiä
varten.
Ja olla kokonainen.
Salli Kajosmäki, Keuruu
Palautteet:
Sirkka-Liisa Toikkasen Meidän kerho toi mieleeni Eläkeläinen-lehden joulukuun numeron Runopysäkillä julkaistun Anne Fredrikssonin Kulje kanssain, edelleen -runon.
Aivan kuin Fredrikssonin runo, myös Toikkasen runo on kirjoitettu tietylle porukalle, mutta heijastelee silti yleisempää kokemusta. Ja kun tämänkertaisella Runopysäkillä mainitsen Ilkka Iivarin riimittelyt, niin kieltämättä ne tulevat mieleen Meidän kerho -runoakin lukiessa.
Teknisenä seikkana mainittakoon isot kirjaimet säkeiden alussa. Säkeet eivät lopu pisteeseen, joten rytmi olisi ehkä luontevampi, jos kukin säe alkaisi pienellä alkukirjaimella.
Sirkka-Liisa Toikkasen runosta välittyy yhdessäolemisen ilo. Erityisen mukavalta tuntuu se, että tämä jengi on avoin myös uusille tulokkaille!
* * *
Pertti Oksmanin Kossu-runo on lyhyt, mutta ajatuksia herättävä. Runossa ei moralisoida eikä oteta kantaa alkoholin käyttämiseen laajemmin, vaan keskitytään kuvaamaan humaltumisen tunnetta: ”Tunnen kuinka pyhä henki/päässäni ihanasti pöräjää.”
Vaikka humaltuminen onkin ”ihanaa pöräjäämistä”, selittää sitä ei voi. Kokemus jää siis yksityiseksi. Runosta välittyy humoristinen sävy – tulee tunne, että puhuja tarkkailee itseään lempeän satiirisesti.
Kossu-tekstin ympärille voisi kehittää vaikka sarjan, jossa olisi runo ennen ja toinen jälkeen. Siis valmistautuminen, toiminta ja lopuksi jälkikäteiset tunnelmat.
* * *
Salli Kajosmäen Hetkiä on pieni, mutta vahva, mietelausemainen runo. Niukat säkeet pitävät sisällään paljon. Runossa on otsikko mukaan lukien 12 sanaa, silti runo on elämänsuuruinen.
I-runo sopisi vaikka huoneentauluksi, jota voisi aina vilkaista ohikulkiessaan. Mieleeni palautuivat jotkin Tommy Tabermannin runot. Hänen yhden runokokoelmansa nimi on Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Salli Kajosmäen Hetkissä on jotain samaa kuin Tabermannin kokoelman nimirunossa.
* * *
Kaikki kolme runoa käsittelevät erilaisia hetkiä: Toikkasen runo yhdessäoloa, Oksmanin runo yksinoloa ja Kajosmäen runo tekee aiheesta synteesin.
Runoja Runopysäkille voi lähettää osoitteeseen:
niina.hakalahti@sci.fi
Runoja julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä ja tässä Runopysäkki-blogissa.