”Sosiaaliturvassa ja sotessa ei ole leikkausvaraa”
Väistyvän sosiaali- ja terveysministerin Hanna Sarkkisen (vas) mukaan hoitoon pääsyn viive ja ihmisten pallottelu palvelujärjestelmässä ovat sote-palveluiden keskeisiä ongelmia. Uusilla hyvinvointialueilla on nyt edellytykset rakentaa toimivat palveluketjut, valtion tehtävä on varmistaa riittävä perusrahoitus.
Teksti ja kuva: TUOMAS TALVILA
– Toivon hallitusneuvottelijoiden ymmärtävän, ettei sosiaaliturvaa voi leikata, varsinkaan tällaisessa tilanteessa jossa hintojen nousu koettelee ihmisiä todella paljon, sanoo väistyvä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas).
Tätä Eläkeläinen-lehden haastattelua tehtiin toukokuun puolessa välissä sosiaali- ja terveysministeriön tiloissa Helsingin Meritullinkadulla. Muutaman korttelin päässä Säätytalolla olivat käynnissä neuvottelut uuden hallituksen muodostamiseksi kokoomuksen, perussuomalaisten, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien kesken.
Hanna Sarkkinen on toimitusministeriön sosiaali- ja terveysministeri siihen saakka kun maa saa uuden hallituksen.
– Emme tiedä mitä hallitusneuvotteluista lopulta tulee ulos. Mutta on kantautunut huolestuttavia viestejä, että leikkauksen kohteena olisi sosiaaliturva: asumistuki, indeksit ja työttömyysturva. Leikkaukset näihin lisäisivät lapsiperheköyhyyttä, eläkeläisköyhyyttä, köyhyyttä ylipäätään, Sarkkinen varoittaa.
Hän toteaa, että sosiaaliturvaa tulee edelleen kehittää, yksinkertaistaa ja lisätä työnteon kannustavuutta esimerkiksi niin että työtulon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen olisi joustavampaa.
– Mutta ei työpaikkoja synny sosiaaliturvaa leikkaamalla. Työllistymisen suurimmat esteet ovat puutteet osaamisessa, koulutuksessa ja työkyvyssä. Ihmiselle ei ilmesty koulutusta tai työkykyä sillä, että häntä köyhdytetään.
Väläytelty on sitäkin, että valtiontaloutta tasapainotettaisiin leikkaamalla työeläkkeiden indeksikorotuskia. Hanna Sarkkinen kutsuu ajatusta hämmentäväksi.
– Työeläkejärjestelmää on Suomessa kehitetty kolmikantaisesti ja siihen on hyvät perusteet. Toivottavasti hallitusneuvottelijat eivät tässä mene tekemään mitään harkitsematonta.
Sarkkinen toivoo myös, että päättyvällä hallituskaudella säädetystä perusterveydenhuollon hoitotakuusta ei lähdettäisi pakittamaan. – Perusterveydenhuollon jonot ovat suurin terveydellistä eriarvoisuutta aiheuttava asia.
Sote on ilman muuta tulevan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä.
Hyvinvointialueet aloittivat vuodenvaihteessa, ja Sarkkisen mukaan soten kohentamiseen on nyt mahdollisuudet, kun pohja on olemassa ja rahat ja vastuut ovat yksissä käsissä.
– Mutta alueet eivät voi tehdä työtä jos niiltä viedään rahat. Valtion tehtävä on varmistaa, että on riittävä perusrahoitus.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) sanoi toukokuussa yllättyneensä siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksessa on yli miljardin euron vaje.
Sarkkinen ei usko, että tieto olisi voinut tulla Orpolle yllätyksenä.
– Rahoitusvajeen taso on ollut päättäjien tiedossa ja julkisessa keskustelussakin jo pitkään. Vaje periytyy kuntien alibudjetoinnista. Hyvinvointialueiden rahoitus pohjautuu siihen, paljonko kunnat käyttivät rahaa palveluihin. Se siirrettiin hyvinvointialueille ja tehtiin korotukset päälle. Vaje on nyt tullut näkyväksi, kun on siirrytty valtion rahoitukseen.
Osavaikutus on ollut silläkin, että ostopalveluiden hinnat ja sote-työntekijöiden palkat ovat nousseet enemmän kuin yleinen kustannustason nousu.
Sarkkinen ihmettelee sitä, että kaikesta tästä huolimatta hallituspuheissa on oltu valmiita esittämään miljarditason leikkauksia. – Ei sotessa ole yhtään leikattavaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ja ongelmat ovat syntyneet pitkän aikavälin kuluessa. Niistä kaikki eivät ole yksistään rahalla ratkaistavia.
– Työolosuhteet, johtaminen, ja ylipäätään se että saadaan henkilöstö riittämään. Totta kai se on resurssikysymys, mutta muutakin pitää tehdä jotta ala olisi vetovoimaisempi.
Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on ollut yksi Marinin hallituksen päätavoitteista. Paljon on tehty tämän eteen töitä, Hanna Sarkkinen kiteyttää.
– Mutta on myös sanottava että olemme eläneet viime vuodet syvimmissä kriiseissä toisen maailmansodan jälkeen, hän viittaa koronapandemiaan ja Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainaan.
Vaikeuskerroin on Sarkkisen mukaan lisääntynyt matkan varrella. Vaikka on tehty toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, hintojen nousu on vaikuttanut toiseen suuntaan. Inflaatiotilanne on tukaloittanut monen ihmisen tilannetta.
– Mutta olemme myös tehneet poikkeuksellisen paljon. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseen on käytetty isoimmat panokset. Kansaneläkettä ja takuueläkettä on korotettu. Takuueläke on noussut yli 130 euroa hallituskauden aikana. Tuo on prosentuaalisestikin tarkasteltuna merkittävä kehitys, vaikka totta kai hintatasokin on noussut. Asiakasmaksulakia on uudistettu, mikä vaikutti sote-asiakasmaksuja alentavasti joidenkin palvelulajien ja joidenkin ihmisten kohdalla.
– Tällä hallituskaudella laadittiin ensimmäinen kansallinen köyhyyden vähentämisen toimintasuunnitelma jossa tavoitevuosi on 2030. On siis rakennettu yli hallituskausien ja hallintorajojen menevää ohjelmaa, jossa eläkeläisköyhyyden vähentäminenkin on omana osionaan.
– Toki ohjelmat eivät sinänsä tee mitään vaan päätökset, joilla niitä tehdään todeksi. Sen toivon hallitusneuvottelijoidenkin ottavan todesta.
Sarkkinen huomauttaa, että eläkeläisköyhyyden taustalla vaikuttaa työura. Katkonaiset ja lyhyet työurat johtavat siihen, ettei kerry eläkettä.
– Tällä hallituskaudella on lähihistorian korkein työllisyysaste. Se, että ihmisillä on töitä, on tulevan eläkeläisköyhyyden vähentämistä.
– Ja vaikka meillä on ollut erittäin syviä kriisejä peräjälkeen, olemme kyenneet pitämään yhteiskunnan rattaat ja talouden pyörimässä. Ei olla ajauduttu 90-luvun laman kaltaiseen tilanteeseen, jossa yritykset menisivät nurin, ihmiset menettäisivät työpaikkansa ja josta seuraisi pitkäaikaista työttömyyttä ja syrjäytymistä.
– Hallitusta kritisoidaan siitä että kriisivuosina otettiin paljon velkaa. Mutta kyllä minä sanon, että halvemmaksi tuli se että pidettiin yhteiskunta kasassa kuin että olisi sysätty ihmisiä pitkäaikaiseen köyhyyteen.
NÄKÖKULMA
Ratkaisuja ekokriisiin
Ylen viimeisessä tentissä eduskuntavaalien alla Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi, että koko talousjärjestelmä on rakennettava uudelleen, kestävälle pohjalle. Samaan suuntaan työntää myös Luonnonvarakeskuksen julkaisema Dasguptan raportti. Sen keskiössä on taloustieteen näkökulmasta kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Luonnon ekosysteemipalveluiden tarjonta ja biosfäärin uusiutuminen ovat pienempiä kuin ihmiskunnan aiheuttama kysyntä. Luontopääomamme määrä hupenee jatkuvasti.
Toimintatapoja on välttämätöntä muuttaa kaikilla hallinnon ja elinkeinoelämän tasoilla. Kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn. Valtion, aluehallinnon ja kuntien ohella yksityisillä yrityksillä, kansalaisjärjestöillä ja kuluttajilla on tärkeä rooli luontokadon ehkäisyssä.
Vasemmistoliiton kansanedustajakaksikko Mai Kivelä ja Pia Lohikoski linjasi tammikuussa julkistamissaan toiminta-ehdotuksissa, että kasvisruoka on yhtä kuin maaseudun tulevaisuus. Kasvisruokamurros on välttämätön, sillä kolmannes ilmastoa lämmittävistä ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasuista on peräisin ruokatuotannosta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja lämmenneeseen ilmastoon sopeutuminen edellyttää muutoksia. Ruoka on myös se, mihin yksittäisen ihmisen, tavallisen kansalaisen, on kaikkein helpoin vaikuttaa.
Myös kulutusta on vähennettävä. Suomalaisten laskennallista ylikulutuspäivää vietettiin maaliskuun lopussa. Se tarkoittaa, että aprillipäivästä alkaen elämme loppuvuoden velaksi. Kasvatamme velkaamme planeetan muille asukkaille ja tuleville sukupolville, kuten Suomen ympäristöopiston asiantuntija Aura Piha on todennut.
Kiertotalous
Uusiutumattomien luonnonvarojen varanto maaperässä ehtyy, mutta jo käyttöönotetut luonnonvarat eivät ole kadonneet mihinkään. Ne ovat ripoteltuina pieninä sirpaleina ympäri planeettaa.
Tähän ratkaisua tuo kiertotalous. Sen tavoitteena, että materiaali kiertää taloudessa, jolloin tarve neitseellisille luonnonvaroille vähenee samalla kuin jätekuorma pienenee. Tavoitteen taustalla uusiutumattomien luonnonvarojen hupeneminen, lisääntyvä kysyntä ja yhä haastavampi saatavuus. Vaikeammin saavutettavien ja pirstaleisempien esiintymien työstäminen lisää kustannuksia ja kasvattaa hiilipäästöjä. Uusiutumattomien luonnonvarojen saatavuus on rajattu ja meidän on opittava toimimaan planeetan asettaminen rajojen puitteissa.
Eläkeläiset ilmaston puolesta
Maaliskuun viimeisellä viikolla Keravan ja Korson eläkeläiset kokoontuivat keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta sekä niiden vaikutuksesta eläkeläisiin. Otsikko oli osuva Ilmastokriisi – luonto ja ihmiset hädässä!
Kriisi on totta. Ilmasto lämpenee, menossa on vauhdikkaasti etenevä sukupuuttoaalto. Kehitys alkoi teollistumisen myötä ja on kiihtynyt jokaisella vuosikymmenellä. Meillä on ilmasto- ja luontohätätila. Ilmaston lämpeneminen ruokkii lajikatoa ja lajien katoaminen puolestaan nopeuttaa ilmaston lämpenemistä.
Kyse ei ole vain nisäkkäistä tai eläimistä, myös kasvien lajikirjo köyhtyy sekä erilaisten lahopuissa ja maassa elävien pieneliöiden ja tarpeellisten mikrobien. Hyötykasvit tarvitsevat pölyttäjiä ja puut sieniä. Ekosysteemeissä kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja riippuvaisia toisistaan.
Ekokriisi vaikuttaa eläkeläisiin jo nyt
• Kustannustason nousun oletetaan jatkuvan, ei ainakaan laskevan
o Ruoan hinta tuskin alenee
• Kesät pitenevät, kuumat jaksot kuumenevat ja pitenevät
• Talvet muuttuvat vaihtelevimmiksi ja samalla liukkaammiksi
o Ääri-ilmiöt lisääntyvät ja kovan pakkasen jaksot vaihtuvat vesikeleihin
• Pandemioiden uhka kasvaa. Tämä johtuu sekä lämpenemisestä, lajikadosta, että tuotantoeläinten oloista ja metsästetyistä villeistä eläimistä
• Rakennusten ylläpitokustannukset kasvavat. Tarvitaan energiatehokkuustoimenpiteiden lisäksi kestävyyttä muuttuneisiin sääolosuhteisiin.
Pidemmällä aikavälillä haittavaikutukset kasaantuvat nykyeläkeläisten jälkeläisille ja tuleville eläkeläissukupolville.
IPCC:n kuudennen arviointiraportin neljäs osaraportti
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi neljännen ja toistaiseksi viimeisen osaraporttinsa, joka on yhteenveto aiemmista kolmesta raportista. Sen mukaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii rahoituksen moninkertaistumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen alueille.
Ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka myös ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Hillintä ja sopeutumistoimet voivat hillitä luontokatoa ja ne ovat myös kriittisiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnianhimoiset ilmastotoimet ja ilmastokestävä kehitys on mahdollista saavuttaa, kun toimissa kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen ja reiluun siirtymään.
Oikeudenmukainen siirtymä
Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat myös oikeudenmukaisuus-, yhdenvertaisuus- ja solidaarisuuskysymyksiä sekä terveyskysymyksiä. Eläkeläiset ry on sitoutunut Oikeudenmukainen siirtymä -kampanjaan.
Oikeudenmukainen siirtymä on 80 järjestön allekirjoittama periaatepaperi oikeudenmukaisesta ekologisesta siirtymästä, jolla haastettiin kansanedustajaehdokkaat sitoutumaan periaatteisiin. Sen mukaan ekologinen kriisi torjutaan tiedeperustaisesti, etupainotteisesti ja johdonmukaisesti. Siirtymä toteutetaan ihmisoikeusperustaisesti, ketään ei jätetä. Samalla eriarvoisuus vähenee, luodaan ihmisarvoista työtä ja seurataan siirtymänkehitystä.
Tarve oikeudenmukaiselle siirtymälle tunnistetaan ja tunnustetaan niin ilmastopaneelin raportissa kuin lukuisissa erilaisissa politiikkasuosituksissa. Oikeudenmukaisella siirtymällä viitataan vihreän siirtymän edellyttämiin toimia.
Kestävä vihreä talouskasvu
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden muuttaminen mahdollisuuksiksi tekee siirtymästä oikeudenmukaisen ja osallistavan kaikille. Suomen hallitus on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035, mikä toisi meille etulyöntiasemaa väistämättömän muutoksen toimeenpanijoina.
Keravan ja Korson eläkeläisten kesken tosin keskusteltiin siitä, onko jatkuva talouskasvu mahdollista. Voiko se olla kestävää?
Bruttokansantuotteeseen tuijottamisen sijaan kansantalouden elinvoimaisuutta olisi mitattava esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöjen koetun hyvinvoinnin ja ekologisen hyvinvoinnin kautta ja valjastettava talous tukemaan näitä. Elintason parantamisen sijaan voimme parantaa elämän laatua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2021 kertoi, että 70 % suomalaisista toivoi, koronapandemian alulle paneman kuluttamisen vähenevän pysyvästi.
Valtioneuvosto on 2007 periaatepäätöksellä linjannut: ”Kun teollisuusmaiden kehitystä on tähän mennessä ohjannut pyrkimys voimakkaaseen määrälliseen aineelliseen kasvuun, on tulevaisuudessa tavoiteltava elämän laatua, johon olennaisena osana kuuluvat turvallinen, puhdas ja viihtyisä elinympäristö, terveellinen ravinto, elämän henkinen rikkaus ja hyvät ihmissuhteet.”
Maailma on muuttunut ja muutos jatkuu, vauhti kiihtyy. Tulevaisuus rakennetaan nyt, teoilla on väliä.
TIINA HESTAD
Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n tapahtumasuunnittelija.
